Kolme huomiota Suomen energiapolitiikasta

with Ei kommentteja
Kestävä energiapolku
Kestävä energiapolku

Kylmä kesä jatkuu, mutta ei anneta sen häiritä! Rantauduin juuri mökille Keski-Suomeen, jossa aikeena on kalastelun ja SUPpailun (Stand Up Paddle Board) lisäksi syventyä rauhassa energiakysymyksiin. Kuin varkain löysin kuitenkin itseni internetistä, ja tässä on tulos...

Energiapoliittisia tapahtumia riitti viime viikolla. Siitä pitivät huolen Fennovoima, Työ- ja Elinkeinoministeriö, sekä SuomiAreena, jossa kansanedustaja Hjallis Harkimo kokosi edellä mainitut yhteen keskustelemaan "elämästä ja energiasta". Paneeli painottui melko vahvasti jälkimmäiseen, mutta oli sitäkin mielenkiintoisempi. Hjalliksen vetämä energiakeskustelu on nähtävillä seuraavan linkin takaa otsikolla Elämästä ja energiasta - Hjalliksen kanssa.

Miksi nostan tämän keskustelun esiin? Koska minusta tässä käytiin melko kattavasti läpi teollisuuden näkökulma nykyiseen energiapoliittiseen tilanteeseen.

Kolme huomiota kyseisestä keskustelusta:

1.  Energiateollisuuden (ET) näkökulmasta Suomeen mahtuisi (Olkiluoto 3:n valmistuttua) vielä 2-3 uutta ydinvoimalaa.

Jo Olkiluoto 3 ja Fennovoima yhdessä tuottaisivat yhtä paljon energiaa kuin nykyiset neljä ydinvoimalaa yhteensä. Energiateollisuus siis haluaisi nostaa ydinvoiman määrää Suomen sähköntuotannossa. Toki ymmärtääkseni ET myös olettaa sähkön kulutuksen kasvavan, jolloin lisäydinvoima ei välttämättä tarkoittaisi sen osuuden kasvamista verrattuna muuhun tuotantoon, ja myös uusiutuvalle energialle jäisi tilaa markkinoilla. Tämä sisältää paljon spekulointia.

2. Fennovoiman tilanne on erittäin tukala

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen perusteella Fennovoiman omistuspohja ei täytä sille asetettua 60 % kotimaisuusvaatimusta (myös EU tai EFTA (Euroopan vapaakauppajärjestö)-maat kelpaavat).

Asia siirtyy nyt elinkeinoministeri Rehnin pöydälle harkintaan, kuten TEM:n tiedotteessa kerrotaan. Kuitenkin osuvasti juuri eilen ministeri Rehn kirjoitti Maaseudun tulevaisuudessa mm seuraavaa: "Suomen energiatulevaisuus on nyt sekä tahdon että valinnan asia. Tehdään viisaita, vihreitä valintoja."

Rivien välistä ja melko suoraankin oli aistittavissa sekä kirjoituksesta että SuomiAreenan keskustelusta, että ministeri ei ole erityisen tyytyväinen Fennovoiman tilanteeseen. Seuraavat viikot näyttävät saako Fortum sovittua venäläisten tahojen kanssa jo aiemmin valmistellun vesivoimavaihtokauppansa ja lähtee Migritin tilalle mukaan Fennovoimahankkeeseen. Vaihtoehtojakin on, muun muassa tulevina vuosina herättää uudelleen henkiin Loviisan uusi reaktorihanke, rakentaa lisää sähkön siirtoyhteyksiä naapurimaista, tai panostaa muihin päästöttömiin energiamuotoihin sekä energiatehokkuuteen.

3. Puhe huoltovarmuudesta kiihtyy.

Suomessa on matalan sähkön hintatason takia hankala investointiympäristö uuteen sähkön- ja lämmöntuotantoon. Voimalaitokset kuitenkin vanhenevat, ja eri tahot ajavat omia intressejään tässä vaikeassa tilanteessa.

Hallituksella ja eduskunnalla onkin kova paikka eri eturyhmien ristitulessa ja pyrkiä tekemään lähes mahdoton: Suunnitelemaan Suomen energiatulevaisuus seuraaville vuosikymmenille siten, että paras mahdollinen yhteiskunnan kokonaisetu saavutetaan. Samalla pitäisi pyrkiä pitämään investointiympäristö ennustettavana ja vakaana, suunnitelmatalous on kirosana ja kaiken toiminnan pitäisi olla markkinaehtoista läpeensä politiikan ohjaamilla energiamarkkinoilla.

Onnea matkaan päättäjät. Onneksi kesä ei ole liian lämmin - on helpompi pitää pää kylmänä.

Paneelissa olivat mukana elinkeinoministeri Olli Rehn, Fennovoiman pääomistajan Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja Elina Engman sekä Energiateollisuuden (ET) toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.


Kirjoitin jo aiemmin kokoluokkia avaavan kirjoituksen Tarvitseeko Suomi lisää ydinvoimaa, joka kuvaa mahdollisuuksistamme korvata poistuva ydinvoimakapasiteetti muilla vaihtohdoilla. Lue se klikkaamalla tästä ja jätä kommentti