Tarvitseeko Suomi lisää ydinvoimaa? 

with 14 kommenttia

kuva-jake-givens-unsplash

Voiko täydellisyyttä olla olemassa missään muodossa?
Totta toki muunmuassa Olkiluodossa
Ei mikään oo niin viisas kuin insinööri
on täydellisiä
joka nippeli ja rööri

-

Uraani halkeaa
ja tuottaa lamppuun valkeaa
mutta millään muilla mailla
kuin Suomella se ei oo riskiä vailla

-

Eppu Normaali

 

Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston uusi ylijohtaja Riku Huttunen kommentoi viime vuoden lopulla Suomen energiatulevaisuutta. Huttunen toteaa Lännen Medialle Suomen tarvitsevan uutta ydinvoimaa, sillä: "Yhtäkkinen vahva siirtyminen tuuli- ja aurinkovoimaan tulisi erittäin kalliiksi ja hankalaksi, kuten Saksassa on nähty".

Onko erittäin hankala yhtä kuin mahdoton tai kallis?

Johtaja Huttunen siirtyy energialainsäädännön paalupaikalle suoraan sähköverkkoyhtiöiden liiketoimintaa valvovan Energiaviraston ylijohtajan paikalta. Lienee siis turvallista olettaa hänen tuntevan lausuntonsa taustat perusteellisesti, eikä tuoreen diplomi-insinöörin kannata kyseenalaistaa kovan luokan asiantuntijan lausuntoa.

Asioissa on kuitenkaan harvoin vain yhtä näkökulmaa, joten pureskellaan aihetta hieman. En tässä kirjoituksessa ota kantaa siihen mitä muutos tulisi maksamaan, sillä muutoksen kustannuksia on arvioitu kriittisesti esimerkiksi täällä, täällä ja täällä. Saksassa Energiewende maksanee vuonna 2030 noin 50 miljardia vuodessa. Se on paljon, ja tulee olemaan vuonna 2030 noin 619 euroa / saksalainen / vuosi.

Ajatusleikkinä: sama panostus Suomessa maksaisi vuonna 2030 noin 3,3 miljardia euroa vuodessa. Paljonko se on? Suomen valtion budjetti vuodelle 2015 on 53,7 miljardia euroa, ja valtio kerää energiaveroina tänä vuonna noin 4,6 miljardia euroa. Suomen Cleantech-liikevaihdon arvo oli Cleantech Finlandin mukaan 25,8 miljardia euroa vuonna 2013. 

Sen sijaan haluan rajusti yksinkertaistaen arvioida, kuinka hankalaa olisi nykyisten ydinvoimaloiden ja myönnettyjen ydinvoiman rakennuslupien rinnalla siirtyä kohti energiantuotannon mallia, joka esimerkiksi vuonna 2050 olisi käytännöllisesti katsoen päästötön. Siihen Suomi joka tapauksessa on pyrkimässä.

Tausta: Sähkönkulutuksen odotetaan lisääntyvän 

Ydinvoiman lisärakentamisen puolesta esitetyt argumentit pohjaavat vahvasti kahteen asiaan. Toinen on oletus sähkön käytön lisääntymisestä. Siihen ajaa muutos kohti digitalisoituvaa yhteiskuntaa, sähköistä autoilua ja sitä vahvistaa kotitalouksien kasvava sähkön käyttö. Toisaalta energiatehokkuus hillitsee kasvua: Vaikka kodeissa on reilusti enemmän elektroniikkaa kuin ennen, se on entistä energiapihimpää.

Suomen sähkönkulutus on nyt noin 84 TWh eli suuruusluokaltaan noin 43 kWh / suomalainen / päivä. Tästä puolet kuluu teollisuudessa. Lisäksi lämpönä ja polttoaineina kuluu reippaasti enemmän. Kokonaisuudessaan vuonna 2013 Suomessa käytettiin energiaa 306 TWh.

Kun tässä kirjoituksessa kirjoitan ydinvoimasta, kyse on siis sähkön osuudesta. Kuva selventänee mittasuhteita.

Energian-loppukaytto2013-sis-OL3

 

Nykytilanne: Suomessa on neljä toiminnassa olevaa ydinvoimalaitosyksikköä

Suomessa on viisi ydinvoimalaa, joista yksi on edelleen rakenteilla. Ne on rakennettu Loviisaan ja Eurajoelle. Suomen kuudes ydinvoimala tullaan näillä näkymin rakentamaan uuteen paikkaan Pyhäjoelle, Oulun alapuolelle. Sen Olkiluodon kolmannen reaktorin arvioidaan valmistuvan 2010-luvun loppuun mennessä. Rakennustyöt myös Pyhäjoen alueella on jo aloitettu. Edit: Selkeyden vuoksi: Olkiluoto 3 rakennustyö on jo pitkällä, kun taas Pyhäjoen laitosta vasta aletaan rakentaa.

Ydinvoimalat-Suomessa 

Neljän nyt käytössä olevan laitoksen yhteensä tuottama energia vuonna 2014 oli noin 22 TWh, eli noin neljännes sähköstä ja 7 % kokonaisenergiasta. 

Seuraava vaihe: Suomessa tulee olemaan (ainakin) kuusi ydinvoimalaitosta

Jotta ymmärtäisin itse paremmin ydinvoiman kehityksen Suomessa, piirsin oheisen kuvan. Siinä vaaka-akselilla on aika, ja pystyakselilla suomalaisten ydinvoimalaitosten huipputeho sekä vuosittainen energiantuotanto. Kuvaaja sisältää spekulointia. Olkiluoto 1 ja 2 -reaktorien käyttölupa päättyy vuonna 2018, mutta yleinen tunnelma alalla on, että niiden käyttölupaa tullaan jatkamaan tuon ajankohdan yli. Täysin hihasta heitettynä ajastin niiden hautaan laskemisen ajankohdat tulevaisuuteen siten, että ydinvoimakapasiteetin väheneminen on melko tasaista.

Ydinvoima-tehot-2050

Lisäaikaa oltaisiin antamassa kenties siksi, että laitokset ovat vielä hyvässä kunnossa. Ydinvoiman omistava yhtiö toisaalta myös haluaa jatkaa niiden toimintaa, sillä niillä tuotettu sähkö on edullista, kuten vanhalla hyvänä pidetyllä autolla ajaminen voi olla edullista. Olin muutama vuosi sitten itse töissä Loviisa 1 & 2:n vuosihuollossa. Hyvältä siellä näytti. Kuitenkin vaikka laitosta pitäisi kuinka hyvin, se vääjäämättä vanhenee, ja käyttöikä tulee jossain vaiheessa päätökseen.

Mikäli kaikki kuusi laitosta saadaan yhtä aikaa verkkoon, laitosten tuottama energia olisi noin 46 TWh, eli karkeasti arvioiden noin puolet sähkön tarpeesta ja karkeasti 10-20 % kokonaisenergiasta, riippuen kuinka kulutus kehittyy. Sähkön kulutuksen kehityksestä kiistellään, mutta sanoisin konsensuksen siirtyvän kohti seuraavan kuvan tapaista kehitystä. Energiaviraston viimeisin arvio on, että sähkön kulutus vuonna 2020 olisi noin 93 TWh. Piirtämässäni kuvassa kulutus jatkuu tasaisena 95 TWh suuruisena.

Yhdistin alla sähkönkulutuksen ja ydinvoiman tuotantotehon näkymät. Vertikaaliakselilla on energia (GWh) ja vaaka-akselilla vuodet. 1000 GWh on siis yhtä kuin 1 TWh.

Ydinsahko-ja-sahkonkulutus

Suomen energiantuotanto 35 vuotta sitten

Vuonna 1980 Suomen energiankulutus kasvoi nopealla tahdilla. Peruskuorman kattoi vesivoima. Lisäksi Suomeen otti käyttöön neljä ydinvoimayksikköä, jotka pitkään tuottivat suuren osan kovassa nousussa olleen kansakunnan sähköntarpeesta. Ydinvoimaa ei tämän jälkeen ole valmistunut lisää, vaan hienoinen lisäenergia on saatu korottamalla vanhojen laitosten tehoa.

Aivan viime vuosiin saakka sähkön kulutus on kuitenkin kasvanut. Kasvu on katettu lähinnä sähkön ja lämmön yhteistuotannolla.

Suomen energiantuotanto 35 vuoden päästä - vuonna 2050

Uuden (minkä tahansa) voimalaitoskapasiteetin rakentaminen on tällä hetkellä taloudellisesti haastavaa. Pitkään palvellut ydinvoima tulee käyttöikänsä päähän. Mikäli oletetaan, että reilun kuudenkymmen vuoden toiminnan jälkeen toimintavarmasti ja turvallisesti palvelleet ydinvoimalaitokset ajetaan alas, on Suomessa vuonna 2050 nykyisten lupien mukaan kaksi ydinvoimalaitosyksikköä jäljellä: Olkiluoto 3 ja Fennovoiman Hanhikivi 1.

Näiden laitosten tuottama energia vuonna 2050 olisi ilmoitetulla suunnitellulla teholla noin 24 TWh, eli karkeasti arvioiden noin neljännes sähköstä ja nykykulutuksella 8 % kokonaisenergiasta. Kuten aiemmasta kuvasta voi nähdä, olisi ydinvoiman osuus Suomen energiantuotannosta siis kokoluokaltaan sama kuin nykyään, mikäli sähkön kysyntä tasaantuu.

Nykytila ei tietenkään riitä. Jotta Suomen sähköntuotannosta saataisiin hiilineutraalia, tulisi fossiilisten energialähteiden noin 18 TWh vuotuinen sähköenergia korvata päästöttömällä energiantuotannolla, tai energiatehokkuudella. Merkittävä osa tästä energiasta tuotetaan nyt sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, joten sähköntuotantoa ei voi rajusti muuttaa puuttumatta siihen kuinka talot ja tilat lämmitetään. Tämä ei kuitenkaan ole tämän kirjoituksen aihe.

Vuoden 2030 tienoilla vanhat ja uudet ydinvoimalaitokset hoitavat homman yhdessä, mutta sen jälkeen täytyy keksiä jotain muuta. Hiilineutraalissa tulevaisuudessa vastaus on joko lisäydinvoima, uusiutuvat energialähteet tai energiatehokkuus.. Mutta ovatko kaikki vaihtoehdot edes mahdollisia? Koetan vastata tähän seuraavaksi.

Onko uusiutuvalla energialla mahdollisuuksia?

Tämä kirjoitus olisi torso ilman viittausta mielenkiintoiseen tämän vuoden alussa julkaistuun kirjaan Uhkapeli ilmastolla. Teos esittelee ydinvoiman ansioita ilmastonmuutoksen torjunnassa, jotka ovat kiistattomat.

Kirjan tärkein ansio onkin ydinvoiman mahdollisuuksien tarkastelu globaalin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Pamfletti kärjistää ja kritisoi, mutta sopii siitä huolimatta normaalilla itsetunnolla varustetuille lukijoille ennakkoasenteesta riippumatta. Suosittelen ehdottomasti lukemaan teoksen, sillä se on hyvin toteutettu asiapitoinen kokonaisuus. Virheiltä ei voi välttyä, ja esiin tulleet virheet on nähtävillä kirjan sivuilla.

Uhkapeli ilmastolla ansaitsee suuren plussan mittasuhteiden analysoinnissa.Teos analysoi päästöttömän energiantuotannon rakentamisen nopeutta ja päätyy nostamaan ydinvoiman nopeimmaksi tavaksi vähentää sähköntuotannon päästöjä.

Kirjan mukaan uusiutuvan energian osalta nopeimmin energiantuotantoa ovat rakentaneet Tanska ja Espanja, jotka ovat kyenneet rakentamaan viidessätoista vuodessa 1,6 MWh uusiutuvaa energiaa per asukas. Suomeen skaalattuna 1,6 MWh / asukas on 8,6 TWh 15 vuodessa. 

Koska tilastoja voi tulkita monella tavalla, tein oman täydentävän tulkintani seuraavan kuvan muodossa. Toisin kuin Uhkapeli Ilmastolla, sain samaa lähdettä käyttäen uusiutuvan energian 15 vuoden lisäykseksi Tanskassa ja Ruotsissa noin 2 MWh (edit: per asukas). Muiden maiden osalta sain samoja lukuja. Suurta kuvaa tämä ei silti muuta. Sen sijaan lyhyemmän aikavälin, eli viimeisen 5 vuoden aikana uusiutuvien kasvu on ollut nopeaa - Ruotsissa lisäystä on tullut jopa yli 4 MWh per asukas.

Ydinvoiman-ja-uusiutuvien-kasvuvauhti

Seuraavan 35 vuoden aikana pitäisi rakentaa reilusti päästötöntä tai vähäpäästöistä sähköenergiaa, jotta koko sähkön tuotanto saataisiin hiilidioksidivapaaksi. Osa sähköstä myös tuodaan ulkomailta. En käsittele tässä Suomen nettotuontia, sillä se määräytyy markkinoilla. Jos naapurimaista saa sähköä edullisemmin, niin sieltä sitä ostetaan. Kohtuullista tuontia ei mielestäni väkisin kannata yrittää tilkitä kalliimmalla kotimaisella tuotannolla.

Tanskan ja Espanjan 15 vuoden vauhdilla meillä olisi mahdollisuus kattaa 30 vuodessa noin 17 TWh uusiutuvilla. Lisäksi kulutuksen kasvusta 6 TWh saadaan nipistettyä vaikkapa pelkästään lisäämällä rajusti lämpöpumppujen käyttöä lämmityksessä. Katsotaas vielä tarkemmin tätä päästöttämän sähköntuotannon rakennetta ja mahdollisuuksia.

Kuvaajaa luetaan seuraavasti. Nykytahdilla Suomessa on vuonna 2050 alle 60 TWh päästötöntä sähköenergiaa käytettävissä. Mikäli otamme mallia Tanskasta ja pääsemme per asukas samaan kasvutahtiin, lähentelee päästöttömän sähkön määrä jo 70 TWh vuodessa. Mikäli panemme kaiken peliin ja nostamme uusiutuvat Ruotsin nykyvauhtiin, on meillä 2050 jopa 100 TWh uusiutuvaa päästötöntä sähköä käytettävissä vaikka kaikki nyt käytössä olevat ydinvoimalat eivät enää ole pelissä mukana.

Uusiutuvien-kasvuvauhdit-2050

 

On nopeampaa rakentaa ydinvoimaa kuin uusiutuvaa energiaa

Mikäli Olkiluoto 3 valmistuu vuoteen 2020 mennessä, on edellä mainitulla tavalla laskettu energiantuotannon lisäys Uhkapeli ilmastolla -opuksen mukaan noin 2,4 MWh / suomalainen. Uusiutuvien rakentaminen on siis Suomessa ollut reilusti hitaampi tapa rakentaa matalapäästöistä energiantuotantoa kuin ydinvoiman rakentaminen. Olkiluoto 3 toki on lisäksi tunnetusti hitaasti rakennettu tapaus, ja voi olla, että seuraavat rakennusprojektit eivät epäonnistuisi niin pahasti.

Kuitenkin voidaan selvästi nähdä, että uusiutuvaa energiaa voi rakentaa myös huomattavasti Suomen nykyvauhtia nopeammin. On selvää että sellu- ja paperitehtaiden alasajot ovat hankaloittaneet tilannetta Suomessa bioenergian osalta, mutta katseet täytyy kääntää tulevaisuuteen. Pystyykö Suomi samaan kuin muut?

Ydinvoima näyttäisi historiallisesti ja pitkällä aikavälillä olevan nopein tapa rakentaa hiilidioksidipäästöiltään käytännössä neutraalia energiantuotantoa. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun miettii energiaratkaisua toisaalta globaalissa mittakaavassa ja toisaalta täällä piskuisessa Suomessa. Maailman väkiluku kasvaa, kaikki haluavat lisää energiaa nopeasti, ja samalla täytyy huolehtia siitä, ettei globaali elintason nousu räjäytä ilmakehää hiilidioksidi- ja muilla päästöillä!

Mikä on Suomelle paras tapa vähentää päästöjä?

Mikä on Suomen kokonaisedun mukaista pitkällä aikavälillä? Energiasektorilla voimalaitokset rakennetaan kymmeniksi vuosiksi, joten politiikan on oltava pitkäjänteistä. Entä se vaihtotase? Missä Suomen vientiteollisuudelle löytyvät parhaat markkinat? Molempien puolesta voi löytää argumentteja.

Uusiutuvan energian markkinat ovat valtavassa kasvussa, ja näillä markkinoilla myös Suomi haluaa olla. Toisaalta kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi myös globaalin ydinvoiman lisärakentamisen olevan vahvaa tulevina vuosikymmeninä.

Ydin+Uusiutuva-markkinat-2050

 

Molemmissa siis on selkeä kasvumarkkina nähtävissä. Aurinkosähkön räjähdysmäinen kasvuennuste on kuitenkin käsittämättömän suuri. Paljonko tuo kasvuennuste muuten on? Laskettuna reilun kahdeksan miljardin populaatiolla tuo 15 vuoden kasvuennuste vuosille 2015 - 2030 tekee noin 0,5 MWh per maapallon asukas. Ei siis sinänsä mitenkään mahdoton ajatus. Eräs Suomen kannalta mielenkiintoinen arvio on, että biomassan ja jätteen hyödyntämisen odotetaan kolminkertaistuvan 2050 mennessä.

No pelastuuko se maailma näillä kasvunäkymillä? Vastaus on melkein. Edellä kuvatun kasvun myötä vuonna 2050 ydinvoima kattaisi 17% globaalista sähkön tarpeesta, ja aurinkosähkö noin 16%. Yhteensä kaikki uusiutuvat ja ydinvoima tuottaisivat lähes 80% globaalista sähköenergiasta ja karkeasti puolet kaikesta energiasta vuonna 2050.

Summa summarum

Nykyisten rakennuslupien päälle tulevaa lisäydinvoimaa ei siis tarvita Suomessa, vaan sen rakentaminen tai rakentamatta jättäminen on arvo- ja taloudellinen kysymys, jossa tulisi ottaa yhteiskunnan kokonaisetu nykyistä paremmin keskustelun ytimeen. Vaikka uusiutuvien rakentaminen on energiasysteemin kannalta "hankalampaa" kuin ydinvoiman, on uusiutuvissa huomattavasti suuremmat kasvumarkkinat globaalisti tarjolla. Samat haasteet on ratkottava muuallakin. Mikäli jopa puolet sähköntuotannosta on vaihtelevaa tuulta ja aurinkoa, seuraa tästä töitä suomalaiselle Cleantech-teollisuudelle.

Jotain on kuitenkin pakko rakentaa, jos haluaa olla omavarainen. Toki aina on vaihtoehtona ostaa edelleen edullista sähköä Ruotsista.


Edit 21.5.2015: Sain paljon (lähes poikkeuksetta positiivista) palautetta tästä kirjoituksesta. Kiitos siitä! Kuitenkin jotkut jäivät pohtimaan mikä jutun punainen lanka ja tärkein pointti oikein oli? Vastasin huutoon ja kirjoitin tämän jatkoblogin. Sisältää vähemmän dataa ja enemmän pohdintaa. Klikkaa tästä itsesi jatkokirjoitukseen. Voit myös jättää kommentin sivun alalaidassa!


Lähteet ja lisää lukemista:

BP:n tilastot ydinvoiman ja uusiutuvan energian rakentamisnopeuksiin eri maissa:
http://www.bp.com/en/global/corporate/about-bp/energy-economics/

"Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan ... noin 372 terawattituntia (TWh) vuonna 2014..."
http://tilastokeskus.fi/til/ehk/2014/04/ehk_2014_04_2015-03-23_tie_001_fi.html

Olkiluoto 1 & 2 voimalaitosten käyttölupa päättyy vuonna 2018.
http://www.tekniikkatalous.fi/insinooriuutiset/

Loviisa 1 & 2 tulee sulkea 2030 mennessä.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/

"Yhtäkkinen vahva siirtyminen tuuli- ja aurinkovoimaan tulisi erittäin kalliiksi ja hankalaksi, kuten Saksassa on nähty".
http://www.aamulehti.fi/Talous/

Suomen energia- ja ilmastotiekartta 2050:
https://www.tem.fi/ajankohtaista/

EU:n energiastrategia vuoteen 2050:
http://ec.europa.eu/energy/

Leo Stranius arvioi Saksan energiakäänteen kustannuksia, hyötyjä ja haittoja:
http://leostranius.fi/2014/

Passiivi-identiteetti-blogi tutkii Saksan päästövähennysten hintaa:
https://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2013/

Eija-Riitta Korhola: Energiakupla puhkeaa:
http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2014/

Valtion budjetti ja mm verotuotot visualisoituna:
http://www.valtionbudjetti.fi/

Suomen Cleantech-liikevaihto vuonna 2013.
http://www.finpro.fi/uutiset/

Uhkapeli ilmastolla (2015)
http://uhkapeli-ilmastolla.net/

Eurostat tarjoaa myös energiatilastoja vapaasti käytettäväksi:
http://ec.europa.eu/eurostat/data/database

Lämpöpumpuilla arvioidaan voitavan säästää jopa 9 TWh energiaa vuoteen 2020 mennessä.
http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/

Suomi haluaa osansa globaaleista Cleantech-markkinoista:
https://www.tem.fi/ajankohtaista/

Ydinvoiman globaali kapasiteetti tuplautumassa vuoteen 2050 mennessä:
http://www.iea.org/publications/

Aurinkosähkö kasvaa IEA:n ennusteen mukaan valtavasti vuoteen 2050 mennessä:
http://www.iea.org/publications/

Suomen sähköntuotanto vuonna 2014, energialähteet:
http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/sahkontuotanto

Energiateollisuuden Energiavuosi-kalvosarja. Sivu 21: Sähkön nettotuonti.
http://www.slideshare.net/energiateollisuus/energiavuosi-2014-shk

Haluatko tuoreet tekstit suoraan sähköpostiisi?

Liity sähköpostilistalle!
  • Jouni Valkonen

    Ongelma on ettei ydinvoima sovellu sähköverkkoon koska se vaatisi itselleen valtavan energiavaraston, koska sähköverkko täyttyy ajoittain paljon halvemmasta uusiutuvasta energiasta. Näin ollen ydinvoima pitäisi pystyä varastoimaan myöhempää käyttöä varten, koska tuotannon säätö ei ole taloudellisesti kannattavaa.

    Toinen hupsuus artikkelissa on, että joo, on totta että Saksassa maksetaan tuulivoimatukea noin 3 miljardia euroa, mutta kannattaa huomioida, että Saksa sai vuonna 2014 noin 1,7 miljardia euroa vientituloja, koska sähkön hinta Saksassa on on keskimäärin halvempaa kuin sen naapuriverkoissa. Lisäksi Saksassa maksetaan vastaavalle määrälle fossiilista enegiaa noin 1.2 miljardin verran tuotantotukea, sekä yhteiskunta maksaa hiilivoiman tuotannon ja louhinnan ulkoishaitat. Ja kaikkein tärkeimpänä tietenkin, että Saksan raskas teollisuus hyötyi noin 3-6 miljardin euron edestä, koska uusiutuvien ansioista sähkön keskihinta on noin 30 % matalampi kuin ilman uusiutuvia olisi. Koska säätövoima määrää sähkön hinnan, niin kenties intuition vastaisesti tuuli- ja aurinkovoima vähentävät kalliin säätövoiman tarvetta, joten sen takia sähkön keskihinta laskee.

    Saksan teollisuus myös arvostaa että Saksan sähköverkko on noin 10 kertaa luotettavampi kuin esimerkiksi Yhdysvaltain sähköverkko sen lisäksi että Saksassa sähkö on Euro-alueen halvinta. Tämän vuoksi Saksalainen (ja suomalainen) teollisuus on innokkaimpia Energiewenden tukijoita. Ja myös Tesla tulee investoimaan Euroopan Gigafactorynsä nimenomaan Saksaan, koska Saksa ottaa uusiutuvan energian tosissaan.

    Suomeen uusiutuvat soveltuvat mainiosti, koska kesällä Suomessa on maailman parhaita aurinkoresursseja pitkän kesäpäivän takia. Talvella ja syksyllä puolestaa tuuliolosuhteet ovat mainiot. Ja kovilla pakkasilla maalämpöä on ylenpalttisesti tarjolla ja maalämpö soveltuu mainiosti tuulivoiman varastointiin, koska lämmön varastoiminen on helppoa ja halpaa.

    Koska Suomessa on niin fantastiset uusiutuvien resurssit, niin on täysin mahdoton nähdä kuinka tänne mahtuisi vielä ydinvoimaakin. Näyttää siltä että Flamanvillen laitos puretaan, koska sen korjaaminen ei valmistusvirheen takia kenties ole enää kannattavaa. Samoin näyttää epätodennäköiseltä että Suomessa Olkiluoto 3 saisi käynnistysluvan.

    No, käytännössä koko muu Eurooppa ja sitä kautta koko muu maailma sitoutuu pyrkimään sataan prosenttiin uusiutuvia vuoteen 2050. Tämän vuoksi on vähän surkuhupaisaa, että eräät tahot Suomessa, mm. tuon ydinvoimapamfletin kirjoittajat, taistelevat väsymättä tuulimyllyjä vastaan.

    Jos oletetaan että globaali energian kysyntä kymmenkertaistuu vuoteen 2050 väestön ja talouden kasvun takia, niin miten ihmeessä ydinvoimalla voisi olla mitään roolia ilmastonmuutosongelman kanssa. Nykyinen ydinvoimakapasiteetti riittäisi tuottamaan vain 0,5 % vuoden 2050 sähkön kysynnästä, eli ydinvoimakapasiteetti pistäisi satakertaistaa nykytasosta, jotta ydinvoima olisi merkittävä tekijä energiamarkkinoilla. Tämä tarkoittaisi myös noin sata kertaa enemmän ydinvoimaonnettumuuksia eli nykytahdin sijaan kerran vuosikymmenessä, meillä olisi noin kerran kuukaudessa vakava ydinvoimaonnettomuus. Toki, uraania voidaan tislata merivedestä joten meidän ei sentään tarvitse tuhatkertaistaa uraanikaivosten lukumäärää – uusien kaivosten tuottavuus on heikompi.

    • Antti

      Ydinvoimako sitä säätöä ja varastoa tarviikin? Saksan verkko 10 kertaa luotettavampi? Saksassa Euroopan halvin sähkö? Mainiosti? Helppoa? Halpaa? Fantastista? Flamanville puretaan? OL3 ei käynnisty? Koko maailma 100% RE 2050? Sähkö 10-kertaistuu? Nykyinen ydinvoima 0.5% tulevasta kysynnästä? Vasta 50% olisi merkittävä tekijä? MitämitämitämitämitäMITÄÄÄ? :-)

      • Jouni Valkonen

        Niin, jos nykyään sähköverkkoinfrastruktuuri pitäisi rakentaa alusta, niin se rakennettaisiin alusta alkaen hyödyntämään sataa prosenttia uusiutuvaa energiaa. Tervetuloa vain 2000-luvulle!

        • Antti

          Kiitos kiitos, mutta kaipasin kyllä enemmänkin lähteitä ja perusteluja.
          Tuossa olisi 9 väitettä perusteltavaksi. Sovitaan että niiden mukana tulee mainiosti todistettua tai jää fantastisesti todistamatta poimimani yksittäiset irtoadjektiivitkin.

          • Jouni Valkonen

            on vaikea lähteä perustelemaan kun et tunne edes perusteita. jos asia kiinnostaa sinua, niin voin osoittaa sinulle kyllä kirjallisuutta luettavaksi. Mutta sinun pitäisi sitoutua siihen että kanssa luet osoittamaani kirjallisuutta.

            Siksi toisekseen, yleisestikin googlen aikakaudella niin sinun pitää itse kaivaa lähteet googlella, ei minun niitä sinulle pidä kaivaa. Esimerkiksi Saksan ja Yhdysvaltain sähköverkon luotettavuus on helppo kvantifioida määrittelemällä kuinka monta minuuttia vuodessa keskimäärin yritykset joutuvat olemaan ilman sähköjä sähkökatkojen takia. Jos tunnet asioita edes alkeellisella tasolla, niin löydät nopeasti tähän vastauksen.

          • Jouni. Voisit vaivautua etsimään väitteillesi lähteet, varsinkin kun erikseen pyydetään. Voisit myös googlata lyhenteen SAIDI. Se tarkoittaa asiakkaan kokemaa keskimääräistä keskeytysaikaa.

            Mutta olet kyllä oikeassa siinä, että Saksan sähköverkko on reippaasti luotettavampi kuin USAn vastaava.

            Saksassa SAIDI oli vuonna 2013 15 minuuttia ja 32 sekuntia. USA:ssa se oli luokkaa 126 minuuttia. Maiden välillä voi olla pieniä eroja laskentatavassa, mutta se ei muuta sitä faktaa, että Saksan sähköverkko on kansainvälisesti tarkasteltuna erittäin luotettava.

            Lähde Saksan SAIDIin: http://energytransition.de/2014/08/german-grid-more-stable-in-2013/
            Lähde USAn SAIDIin: http://grouper.ieee.org/groups/td/dist/sd/doc/2013-07%20IEEE%20Benchmarking%20Results%20for%202012%20Data.pdf

            Sinulla on Jouni paljon väitteitä, ja ymmärrän mitä haet takaa. Moneen niistä löytyy vastaus tästä erinomaisen selkeästä Fraunhofer-instituutin julkaisusta, jota voi lämpimästi suositella niin Antille kuin muillekin ketkä eivät sitä vielä ole lukeneet:
            http://www.ise.fraunhofer.de/en/publications/veroeffentlichungen-pdf-dateien-en/studien-und-konzeptpapiere/recent-facts-about-photovoltaics-in-germany.pdf

            Mihin / kenen arvioon Jouni pohjaat vuoden 2050 sähkön kulutusennusteen?

          • Jouni Valkonen

            Esimerkiksi energiaremonttikampanjaan kannattaa tutustua, koska se tuo selkeästi esille 100% uusiutuvia vuoteen 2050 mennessä. Se ei ole ainoastaan mahdollista, vaan meillä ei ole vaihtoehtoja.

            Twitterissä kannattaa seurata EnergiewendeGER käyttäjää hänellä on paljon ajankohtaista asiaa aiheesta. Käytännössä kaikki uusiutuvaa energiaa lobbaavat ovat jo siirtyneet tavoittelemaan sataa prosenttia uusiutuvia vuoteen 2050 mennessä. Tanska Ruotsi ja Norja ovat tähän jo sitoutuneet ja Saksassa käydään asiasta keskustelua. Ranskassa ollaan myös todettu että 100% on halvempi kuin ydinvoima — nykyhinnoin.

          • Antti

            ”No, käytännössä koko muu Eurooppa ja sitä kautta koko muu maailma sitoutuu pyrkimään sataan prosenttiin uusiutuvia vuoteen 2050. Tämän vuoksi on vähän surkuhupaisaa, että eräät tahot Suomessa…”

            Oisko noin, tai edes ”kaikki uusiutuvaa energiaa lobbaavat”? Jopa Peter Lundille 80% riittää Suomessa ja olettaa 100%:n vielä mahdottomaksi (Debattibaari). Vaihtoehtojakin on, mutta CCS paha ja ydinvoima pahapahapaha hyi!

            Energiaremontin mukaan Tanska ja 6200 suomalaista haluaa 100%. Ydinvoimaa ei haluta ajaa alas, mutta eikös 100-100=0… Tai ehkä 2050 ydinsähkön lasketaan näppärästi menevän muun tuotannon ja siirron hävikkeihin ja mahdollinen ylijäämä vielä vientiin?

            EnergiewendeGER twiittasi yhden Jim Greenin artikkelin jossa Flamanvillen purku on ”worst-case scenario” ja pannuongelma tuskin koskee Olkiluotoa. Lisäksi Ranskan 100% olisi hieman kalliimpi kuin sekoitus 50% atomeja + 40% uusiutuvaa + 10% fossiileja.
            Loppujen 25000 twiitin sekä Fraunhoferin julkaisun kanssa menee nyt varmaan hetki aikaa :-)

          • Jouni, olen melko pitkään seurannut mm EnergiewendeGER ja myös lukenut ko blogia. Muistaakseni tuo blogi pääsi myös dippatyöni lähteisiin 1,5 vuotta sitten. Energiaremontti-kampanjastakin minut on löytänyt jo melko pitkään, sillä minusta tällaiset kampanjat ovat erittäin positiivinen liikkeellepaneva voima energiakeskustelussa. http://energiaremontti2015.fi/energiaremontin-tukijat/

            Osiosta muut löytynee tuttu naama :)

          • Antti

            Ei, en tunne edes alkeellisia perusteita, mutta kiitos kuitenkin ystävällisestä ohjeesta.

            Saksan verkon tiesinkin jo olevan yksi maailman parhaista, mutta USA:n 10-20 kertaa huonompi taso, yksi teollisuusmaiden surkeimmista, oli iso yllätys. Siellä on katkokset päästetty moninkertaistumaan parissa vuosikymmenessä, tulee kalliiksi, smart gridille todella tilausta.
            http://www.investmentu.com/article/detail/44798

            On sitten sivuseikka kuinka satuitkin vertailla juuri ääripäitä keskenään, mistä Saksan luotettavuus johtuu (olisiko jakeluverkon 80-90% maakaapelointi ja vähemmän esim. hurrikaaneja tai tykkylumisia puita?), ja miten koko asia vaikuttaisi Energiewende-intoon, varsinkaan Suomessa – haluaako Teollisuuden Voimakin vaihtaa reaktorit tuulimyllyihin?

            8 muuta väitettä jäljellä. Saksan sähkönhinta on tiettävästi kuluttajille yksi EU:n korkeimmista eikä pörssisähkökään halvimmalta näytä, vaikka halvemmasta päästä onkin.
            https://ec.europa.eu/energy/en/statistics/market-analysis

            Flamanvillen purkamisesta tai OL3:n käynnistysluvasta en edelleenkään löydä mitään, joten täten ”sitoudun kanssa lukemaan osoittamaasi kirjallisuutta” :-)
            http://www.world-nuclear-news.org/C-Areva-reviews-forging-inspections-2204156.html

  • Pingback: Miksi pelkästä ydinvoimasta on turha puhua?()

  • Pingback: Kolme huomiota Suomen energiapolitiikasta - Tuomas Vanhanen()

  • Pingback: Älykäs biotalous haastaa ydinvoiman - Tuomas Vanhanen()

  • Pingback: Kun bioenergia ei riitä    - Tuomas Vanhanen()