Energia on noussut meneillään olevassa vaalikeskustelussa yhdeksi keskeisistä teemoista. Siksi on hyvä pysähtyä miettimään, mistä esimerkiksi ydinvoimassa, bioenergiassa ja viime aikoina uudelleen keskusteluun nostetussa Kollajan vesivoimahankkeessa oikein on kysymys.
Vesivoiman tuotanto on yleisesti tarkastellen yksi tehokkaimmista ja puhtaimmista tavoista tuottaa energiaa. Se on omistajalleen edullista. Toisaalta tekoaltaan rakentaminen mm. tuottaisi merkittävää haittaa alueen nykyiselle poroelinkeinolle sekä kalakannoille, joskin selvityksiä edelleen jatketaan.
Välillä innokkuus rakentaa kotimaista päästötöntä energiantuotantoa peittoaa tuotannon mittasuhteet. Seuraavassa annan yhden esimerkin.
Kollajan tekoaltaan tuottaman energian voi helposti tuottaa 28 tuulivoimalalla.
Kumpi on pahempi, tuulivoima vai tekoallas? Molemmissa on puolensa, hyvät ja huonot. Yhteistä näille on se, että huolellisella suunnittelulla ja ympäristön huomioon ottamalla epätoivottavat vaikutukset voidaan minimoida.
Tuulivoimalaa ei kannata rakentaa makuuhuoneen kylkeen kiinni eikä kollajalainen poromies arvosta laitumet peittävää tekojärveä.
Siis kuinka suuri se tekoallas olisikaan?
Tekoallas peittäisi alleen 46 neliökilometriä lappilaista maisemaa, ja tuottaisi lisäisi suomalaista vesivoimatuotantoa vuodessa korkeimman näkemäni arvion mukaan noin 200 GWh, eli Pohjolan Voiman omien sanojen mukaan “pienen kaupungin sähköntarpeen” verran energiaa.
Suomessa on paljon pieniä kaupunkeja, mistä johtuen 200 GWh eli 0,2 TWh on Suomen vuoden 2013 sähkönkulutuksessa (noin 85 TWh) häviävän pieni osuus. Se on niin pieni määrä energiaa, että sen voisi tuottaa yhdellä tuulivoimapuistolla.
Kuinka suuren alan tuulivoimapuisto veisi?
Noin 28 tuulimyllyä vaatii suoja-alueineen noin 45 km2 tilaa. Tällöin reunimmaisen tuulivoimalan ja lähimmän asuinrakennuksen väliin jäisi 1,2 km suojaetäisyys. Sattumalta näin laskettuna tuulivoimapuisto olisi melko lailla tarkalleen Kollajan kokoinen.* Seuraava kuva pyrkii selittämään tilannetta.
Paljonko energiaa se 200 GWh on?
Sama asia voidaan sanoa myös toisin: kilowattitunteina per suomalainen.
Meistä useimmille kotiin saapuu säännöllisesti sähkölasku, jossa kulutuksen mukaan laskutetaan energian käytöstä ja jakelusta. (Mikäli energian myyjä ei ole paikallinen sähköverkkoyhtiö, saat sähköenergian käytön lisäksi toisen laskun, jossa laskutetaan erikseen sähkön jakelusta voimalaitoksista kotiisi.)
Keskimääräisen suomalaisen asumisen energiankulutus on luokkaa 30 kWh per henkilö per päivä. Tuo 30 kWh menee siihen, että keität aamupuuron, unohdat valot vessaan päiväksi, katsot illalla kymppiuutiset ja säädät patteria lämpimämmälle kun yöksi pakastuu. Kollajan tai yhden tuulivoimapuiston rakentaminen tuottaisi Suomeen energiaa noin 0,1 kWh per suomalainen per päivä.
Ennemmin kuin kinata yksittäisestä tekojärvestä pitäisikö siis vaikka alkuun alkaa keskustella siitä millä me tuotamme loput 29,9 kWh/henkilö/päivä?**
*Tuulivoimakysymyksessä konsultoin alan osaajaa. Tuulivoimapuistossa turbiiniien väliin on jätettävä tilaa, jotta ne eivät häiritse toisiaan aiheuttamillaan turbulensseilla virtauksilla. Käytin nyrkkiarviona ovaalin muotoista varoaluetta, jonka pituus päätuulensuunnassa on 1 km ja leveys 0,5 km. Lisäksi leveyttä puistolle tuo turbiinien asettelu limittäin, kuvan mukaisesti. Lisäksi laskin tuulipuiston ja lähimmän asutuksen välisen kohtuullisen 1,2 km etäisyyden tuulipuiston alaan mukaan. Kiitos @PenttiItkonen kommenteista.
**Toki kaikki Kollajan teoriassa tuottama sähkö ei menisi aamu-unisten insinöörien kahvinkeittimiin, vaan olisi osa vuotuista noin 85 TWh:n sähkön tarvetta. Kotitalouksien ja muun rakennuskannan lisäksi energiaa menee lähinnä liikenteen ja teollisuuden tarpeisiin.