Olen viime kuukausina käyttänyt jonkin verran vapaa-aikaani erilaisten autojen vertailuun. En ole vielä hennonnut päästää irti Valot päälle! -kirjassa esiintyneestä Opelista, koska en ole ollut aivan varma, millaisia tarpeita meillä autolle seuraavina vuosina on. Tilanne on nyt selkeytynyt. Jatkamme Tampereen keskustassa asumista, joten käyttövoiman vaihto vähäpäästöisempään tehdään piakkoin sen tilanteen mukaisesti.
Kohtuullisesti kuluttava pieni auto rasittaa ilmastoa melko vähän, kun lähes kaikki matkat saa tehdä julkisilla tai fillaroiden. Tämän verran olin arvioinut jo ennen kuin saimme aikaan laskurin, jolla muutkin voivat arvioida vaihtoehtojaan omista lähtökohdistaan.
Oli hyvin lähellä, että emme ryhtyneet rakentamaan taloa. Hävettää myöntää, että yksi oman kodin rakentamisen motiivi minulle olisi ollut autokatos, jonne olisin huolella ja rakkaudella valinnut työmatkaan ja muihin tarpeisiin soveltuvan sähköauton.
Mikä olisi keskusta-asujan valinta?
Nyt kun yhä asumme kaksiossa keskustassa, olen yrittänyt löytää järkiperusteita auton omistamiselle. Ajan enintään pari kertaa viikossa lähiseudulle pelaamaan lätkää. Useimmiten mennään kimppakyydillä. Vuoteen mahtuu vähintään noin kymmenen autolla tehtävää pidempää reissua esimerkiksi suvun mökille. Kokonaisuutena kilometrejä kertyy vuodessa noin 10 000, pienimmillään 5 000 km. Sanottavia järkiperusteita ei ole löytynyt, mutta edelleen omistan auton. Miten sen päästöjä saisi pienemmäksi?
Ajoistamme syntyy päästöjä noin 1,3 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Keskimääräisen suomalaisen päästöt ovat noin 10,2 tonnia ja Sitran elämäntapatestin tuloksen perusteella minun (optimistisesti laskien) noin viiden tonnin päästöistäni siis noin neljännes tulee autoilusta.
Laskurin perusversiossa meidän perheen lähtötiedoilla laskien tulokseksi tulee rinta rinnan Uusiutuva diesel, Etanoli ja Kaasu (jossa 40% biokaasua). Jos laskuri olettaisi, että tankkaan aina bioa, biovaihtoehdot olisivat vielä sähköautoa vähäpäästöisemmät.
Kaikki eivät tankkaa vain bioa. Koska laskuri pyrkii tarjoamaan nopeita vastauksia heti kaikille, oletukset on valittu imitoimaan keskimääräistä reaalimaailmaa. Moni vain biokaasua tankkaava on tästä ominaisuudesta ihan oikeutetusti hieman näreissään. Laskuri myös olettaa, että sähköauton akku täytyy vaihtaa kertaalleen auton elinkaaren aikana, mistä moni sähköautoilija on eri mieltä. Minä sanon, että hyvä on olla vähän varmuusvaraa näissä laskelmissa. Yllätytään sitten yhdessä iloisesti jos tilanne onkin parempi.
Kuva: 5 000 - 10 000 km vuodessa, mutta hyvin vähän eli 0-20 km/pv lyhyttä arkiajoa ajavan käyttäjän tulos valotpaalle.fi-sivun laskurissa 7 l/100km kuluttavalle bensa-autolle.
Tulosta täytyy hieman pureskella. En aio vaihtaa diesel-autoon, koska ajan niin vähän. Laskurihan ei ota huomioon esim. käyttövoimaveroa tai muitakaan talouden realiteetteja - testi arvioi vain päästöjä. Muutenkin laskurin etusivu vannottaa perehtymään laskurin oletuksiin, ennen kuin menet internetiin möyhäämään. Viesti on mennyt perille, sillä yhteensä yli 37 000 sivulatauksesta, joita uudistetulla Valot päälle! sivulla on ollut, 10 300 on juuri tuon oletuksia ja laskentaperusteita selittävän sivun latauksia. Huikeaa!
Etanolikonversiossa ongelma on lainsäädäntö, joka tekee vuoden 2006 loppuun mennessä käyttöön otettujen autojen etanolikonversioista helppoa, mutta käytännössä estää sitä uudempien autojen konversion.
En ole lähtenyt tekemään kaasukonversiota, eli muuttamaan Opelia kaasukäyttöiseksi, koska kaasutankki veisi osan tavaratilasta. Pienen auton pakkaaminen ei ole liian helppoa nytkään. Farmariautossa tilanne olisi toinen.
Lopputulos on, että odotan mahdollisuutta reksiteröidä autoni etanolikäyttöiseksi ja ajaa mahdollisimman paljon jäteperäisellä korkeaseosetanolilla, jolla päästöt vähenevät luokkaa 80%. Samaan aikaan kuumeisesti selaan kaasuautoja, koska niitä on nettiautot pullollaan myös edulliseen hintaan. Tällaiselle keskustassa asuvalla uudesta innostuvalle insinöörille kaasuauto voisi lievittää ainakin hetkeksi sekä maailmanpelastuksen tuskaa, että tyydyttää uteliaisuuden uutta teknologiaa kohtaan.
Sopiiko saamani vastaus myös sinulle?
Vaikka ajamme hyvin vähän, minulle tuli laskuria tehdessä yllätyksenä, että suurin osa bensa-auton omistajista ajaa vain vähän enemmän kuin me. "Suomessa rekisteröidyillä henkilöautoilla ajettiin keskimäärin 14 000 kilometriä vuonna 2017. Bensiinikäyttöisillä henkilöautoilla ajettiin keskimäärin 11 300 kilometriä ja dieselkäyttöisillä 20 800 kilometriä.” sanoo Tilastokeskus.
No sopiiko laskurin ehdottama ratkaisu muille? Ei välttämättä. Kaikkein hankalinta yleispätevien ohjeiden ja laskurien ja testien tekemisessä on se, että yhtäläisyyksistä huolimatta jokainen meistä on yksilö omassa uniikissa tilanteessaan.
Yksi asuu omakotitalossa ja onnellisena voi ladata autokatoksessa sähköautoaan, ajaakseen 30 km työmatkaa autopilotti päällä. Toisella olisi sähköautoa ajatellen vielä otollisempi pitkähkö työmatka, mutta taloyhtiössä ei lämmetä ajatukselle latauspisteiden sallimisesta, kuka tietää mistä syystä, eikä työpaikalla ole latausmahdollisuutta. Kolmas asuu raitiotiepysäkin vieressä ja hänelle koko keskustelu tuntuu vieraalta. Neljäs syrjemmässä asuva nykyinen kuski katselee mietteliäänä julkisten latauspisteiden karttaa, kaasuntakkauspisteiden karttaa sekä vielä uusiutuvan dieselin tankkauspaikkoja, eikä mikään niistä osu lähellekään omaa kotia tai työmatkaa. Etanoliakin saa useilta asemilta (listaus1 ja asemahaku2), mutta ne hyödyttävät lähinnä vanhemman bensa-auton omistajaa, joka voi siirtyä etanolilla ajamaan.
Onneksi useimmille jokin edellä mainituista voi olla aidosti nykyistä parempi vaihtoehto! Kaikkien ei tarvitse olla sinulle hyviä, kunhan löydät oman juttusi.
Lataus- ja tankkausmahdollisuudet paranevat koko ajan
Valtiovallan ohjaamana ja yksityisen sektorin toteuttamana latausverkosto ja tankkausmahdollisuudet kaiken aikaa paranevat. Suurin osa meistä voi jo vaihtaa ilmaston kannalta parempaan, ja monessa tapauksessa myös säästää selvää rahaa polttoainekustannuksissa.
Käy testaamassa itse, mikä voisi sopia sinulle parhaiten. Toivottavasti laskurista on sinulle hyötyä!
--
Tämä oli autovalinta-blogisarjan ensimmäinen osa, joka keskittyi auton elinkaaripäästöihin. Toisessa osassa arvioin eri käyttövoimien vaikutuksia energiajärjestelmään.
*vanhempi tarkoittaa tässä yhteydessä ennen vuotta 2007 käyttöönotettua autoa. Nyt on onneksi vireillä lakimuutos, joka siirtäisi rajaa joillain vuosilla eteenpäin. Näin omakin vuoden 2007 Opelini voisi ajella etanolilla. Tätä muutosta saataneen odottaa vuodenvaihteen yli.