Mikä auto minun pitäisi valita – osa 2 – kustannukset

with Ei kommentteja
Photo by Martin Katler, Unsplash
Photo by Martin Katler, Unsplash

Puolitoista vuotta sitten vaimoni kanssa olimme raskaana. Tuolloin tuskailin, millaiseen autoon perheemme jatkossa mahtuisi. Halusimme auton, jonka päästöt olisivat mahdollisimman pienet ja jonka omistaminen ei tulisi liian kalliiksi. Asumme Tampereen keskustassa kerrostalossa, jonka autotallissa ei tuolloin ollut mahdollisuutta ladata sähköautoa. 

 

Pitkällisen kustannuslaskennan ja päästöjen arvioinnin jälkeen hain Lempäälästä kaasuauton. En ole katunut päivääkään. 

 

Kerron nyt kokemuksia reilun vuoden ajan kestäneestä kaasuautoilusta ja koetan avata omia aivoituksiani auton käyttövoimavalinnasta - erityisesti kustannusten näkökulmasta.

 

Kaasuautoilijan arjessa on vain hyviä lisäominaisuuksia

 

Kaasuauto on auton käyttäjän ja omistajan näkökulmasta oikeastaan kuin ihan perus polttomoottoriauto. Muutama tärkeä ero löytyy - ja ne ovat positiivisia. 

 

Vakuuttava kantama: Meidän 2014-vuoden Volkswagen Golfissa on täysikokoinen 50 litran bensatankki jonne töryytetään siis tavallista ysivitosta. LISÄKSI siinä on 15 kilogramman kaasutankki, jolla olen päässyt enintään 430 km. Taajamapainotteisessa ajossa kaasutankki riittää noin 350 km. Sen lisäksi tosiaan bensalla pääsee noin 1000 km siihen päälle. Sanoisin että tämän auton kantama riittää vaativampaankin tarpeeseen.

 

Erittäin vähäinen bensan tarve: Uudemmissa kaasuautomalleissa sääntelyn kommervenkit ovat johtaneet siihen että bensatankit ovat pienentyneet, mutta tämä ei olisi itselleni ongelmaksi. Olen ylipäätään tarvinnut vasta karkeasti viisi tankillista bensaa, koska kaasu on riittänyt erittäin hyvin lähinnä Tampereella kruisaillessa. Kaasu on päässyt loppumaan lähinnä pk-seudulle sukulaisiin ajaessa, jos matkalle ei ole osunut tankkauspisteitä. 

 

Mökkimatkoilla meillä on sopivasti tankkausmahdollisuus matkan varrella Jyväskylässä. Lapissa isompaa bensatankkia voisi tulla ikävä, koska pohjoisessa Suomessa kaasuntakkausverkosto on toistaiseksi seitinohut. Me emme ole käyneet Lapissa viime vuosina muutenkaan. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että vaimo haluaisi vieläkin vähemmän säätöä kaasuasemien etsimisessä. Tähän toivonkin valtiolta ja alan yrityksiltä aktiivista otetta biokaasuasemien lisäämiseksi!

 

Ei havaittavia ongelmia: En ole suuri autoasiantuntija ja ehkä siksi ajossa en huomaa milloin kaasu loppuu ja bensan syöttö alkaa, paitsi yhdestä merkkivalosta kojelaudassa. Auto toimii täsmällisesti molemmilla tavoilla. Joillain keleillä meidän volkkariyksilö starttaa hieman kauemmin kuin aiempi automme, bensakoneinen 15 vuotta vanha Opel Astra, mutta tuokin liittynee sytytystulppien kuntoon. Tai johonkin muuhun. En ole jaksanut asiaa erikseen selvittää kun ei ole tullut ongelmaksi.

 

Huoltoväli on tiuhempi, mutta ajaminen silti edullista

 

Öljynvaihtoja on kaasuautolle ajastettu useammin kuin aiemmalla autollamme. Tämä on normikäytäntö kaasulla. Käytännössä eroa aiempaan ei meillä synny, koska vaihdatin öljyt Astraankin kerran vuodessa. Meille tulee vuodessa 10 000 - 15 000 km ajoa, kuten keskimäärin muillekin bensa-auton omistajille, mikä on juuri alle kaasuautojen öljynvaihtovälin. Bensa-autolle riittäisi vaihto joka toinen vuosi.

 

Tankkaan aina biokaasua. Gasumin asemilla on tarjolla kahta laatua, fossiilista maakaasua Venäjältä tai biokaasua Suomesta. Biokaasu on karvan verran kalliimpaa. Bio maksaa 1,44 €/kg ja maakaasu 1,36 €/kg. 15 kilon tankillinen siis maksaa noin 22 euroa. Tähän en ole vielä tottunut. Alkuun painelin aina maksupäätteeseen maksimiveloitukseksi tyyliin 50 euroa että saisin tankin täyteen - tähän olin Astran kanssa oppinut. Nykyään osaan jo valita esivalinnasta suurimman summan, olisiko kolmekymppiä, eikä ikinä ole limitti tullut täyteen. Ja kahdenkympin tankillisella tosiaan pääsee sen päälle 400 km, mikä tekee ajamisesta edullista. 

 

Paljonko ajaminen siis maksaa? 12 000 km vuodessa ajaessa säästöä syntyy seuraavasti. Bensalla VW Golf Variant kuluttaisi auto-data.net:in mukaan 5,3 l/100km. Kaasulla sama lähde antaa 3,5 kg/100km yhdistetyn kulutuksen, mikä on tismalleen sama kuin mihin olen itse reaalimaailmassa vähimmillään päässyt (eli luvut ovat hieman alakanttiin, mutta oletettavasti vertailtavissa toisiinsa). Näillä auto-datan luvuilla laskien, bensan hinnan ollessa 1,628 €/l ja biokaasun 1,44 €/kg vuotuisiksi polttoainekustannuksiksi tulee bensalla 1035 €/vuosi ja biokaasun 605 €/vuosi.

 

Kun nyt raha tuli puheeksi niin kaksi olennaista lisäseikkaa. 

 

Rahoituskulu. Auto maksoi 130 000 km ajettuna noin 16 000 €. Autossa on kaikenlaisia hienouksia joita vieläkin fiilistelemme, kuten adaptiivinen vakkari ja automaattivaihteet. Tämä se on sitä elämää! Kustannusta tulee osamaksusopimuksesta, jossa rahoituskuluja kertyy 210 € vuodessa. Rahoituskulu tietysti syntyisi lainaa ottaessa riippumatta siitä käykö auto kaasulla vai bensalla, jos kerran vaihtaa niin kalliiseen autoon ettei perstaskusta rahoja löydy. Olennaista on, että kaasuauto ei maksanut olennaisesti enempää tai vähempää kuin vastaava bensa-auto.

 

Käyttövoimavero. Käyttövoimaveroa menee myös kaasuautoista. Meidän autolle se on 226 € vuodessa. Ei paha. 

 

Alla taulukko näistä yllä mainituista kustannuksista 12 000 km ajosuoritteella, autona VW Golf Variant 1.4 TGI. 

 

Kustannuslaji Bensalla Biokaasulla
Polttoaine 1035 € / a 605 € / a
Käyttövoimavero 0 jos vain bensa-auto 226 € / a
Rahoituskulu 210 € / a 210 € / a
Yhteensä 1 245 € 1 041 €

 

Luonnollisesti mitä enemmän autolla ajaa, sitä enemmän eroa syntyy kaasuauton hyväksi. Fossiilisella maakaasulla ajaessa kaasuautoilu olisi vieläkin halvempaa, mutta koska haluan minimoida päästöni, ajan biokaasulla. 

 

Kustannusmielessä ajaminen on sen verran halvempaa, että vaikka huoltoihin menee ehkä hitusen enemmän rahaa kuin bensaversiossa, vaikka pitää maksaa käyttövoimavero ja vaikka ekoilen kotimaisella biokaasulla, on meidän autokulut nyt samaa luokkaa tai alemmat kuin Opelia omistaessa. 

 

Huom. En laskenut tähän nyt arvonalenemaa mukaan, mikä on uudemmissa autoissa suurin kustannus ja kääntää yhtälön kalliimmaksi kuin Opelia omistaessa. Toki autokin on 10 kertaa kalliimpi, kun aiemmasta sai vaihdossa nykyisen romutuspalkkion verran. Arvo alenisi myös kaikissa muissa uudemmissa autoissa, joten omassa vertailussani spekuloitavaksi jää vain aleneeko kaasuauton arvo nopeammin vai hitaammin kuin esim. sähköauton arvo. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että kaasukone pitää hyvin hintansa. 

 

Huomaathan vielä, että kaasuautoja löytyy myös hyvin edullisesti. Tämä lienee yksi olennaisista markkinan eroista sähköautoihin verrattuna ja tärkeä asia monelle autoa etsivälle. Nettiautossa näyttää olevan tätä kirjoittaessa esim 2500 eurolla perussiisti 15 vuotta nuori kaasu-Volvo V70. Samaan hintaan et löydä vastaavan käyttöarvon sähköautoa.

 

Pörröinen fiilis lämmittää sisältä

 

Saamme nyt kaasuautoilijoina ajaa edullisemmin tai samaan hintaan kuin aiemmin, vaikka meillä on uudempi auto ja vaikka lämmin pörröinen fiilis sisällä kertoo, että valitsemamme biokaasu on ympäristön kannalta hyvä valinta.

 

Jatkossa tosin näyttäisi siltä, että myös kaasuun olisi tulossa jakeluvelvoite, samoin kuin bensiiniin ja dieseliin. Tämän myötä voisi käydä niin, että biokaasun valitseminen Gasumin tankkauspisteellä ei enää suoraan olisi enempää ilmastoteko kuin maakaasun tankkaaminen, sillä jakeluvelvoite pakottaisi joka tapauksessa kaiken kaasunkäytön bio-osuuden kasvattamiseen vuosi vuodelta. Jakeluvelvoitteesta voi lukea alan yritysten näkökulmaa täältä.

 

Seuraavassa kirjoituksessa toivon pääseväni laajemmin energiajärjestelmän näkökulmaan eri autovalintojen osalta. Siihen saakka, hyvää kevättä ja alkavaa kesää!