Onko valojen sammuttamisella väliä?

with Ei kommentteja

Hehkulamppu, kuva: Vinoth Chandar (CC BY 2.0)

Puhelimen herätys piipittää korvan juuressa, juuri kun olen ollut pelaamassa elämäni Champions-liigan finaalia ja näyttänyt Juventuksen puolustuslinjalle uskomatonta jalkatyötäni.

Kuittaan hälytyksen, vääntäydyn pystyyn ja suunnistan vessaan. Napsautan valot päälle ja kaivan peilikaapista hammasharjan suuhuni. Pieni sähkömoottori säksättää kun harjakset hierovat hampaideni pintaa. Pikku hiljaa silmät tottuvat uuteen päivään.

Hammasharja kaappiin, nopea parransängen lyhennys ja aamupalalle. Kaffit keittyvät sopivasti samalla kun pyöräytän paahtimessa pari leipää. Juustoa päälle.

Katson kelloa, joka näyttää, että 100m pikamatka bussipysäkille starttaa kolmen minuutin kuluttua. Viimeinen leipäpala suuhun ja menoksi.

Päivä menee konttorilla, missä läppäri imee verkosta jatkuvaa virtaa. Minä imen kahvia ja ladon lounasta lautaselle. Kasvista, koska sitä on viime aikoina tottunut ottamaan. Iltapäivällä sovitaan pomon kanssa työmatkasta Istanbuliin. Otan lennot ja hotellin seuraavalle viikolle.

Bussilla kaupan kautta kotiin. Tavarat jääkaappiin, ja ... perhana. Oli jäänyt aamulla vessaan valot päälle... Mutta väliäkö tuolla..

Onko valojen sammuttamisella väliä?

Omakotitalossa kyse on yli sadasta eurosta vuodessa

Noin 5% vuosittaisesta sähköstä kuluu valaistukseen, jos kyseessä on sähkölämmitteinen omakotitalo. Kaukolämpötalossa lamput hotkivat suhteessa enemmän ja sähkölaskusta luokkaa 15-20% meneekin valaistukseen. Tässä mielessä valojen polttamisella todellakin on väliä. Suurehkossa omakotitalossa kyse on yli sadasta eurosta vuodessa. Tämä summa kuitenkin koostuu pienistä puroista.

Eräiden kodin askareiden sähkön kulutuksia
Eräiden kodin askareiden sähkön kulutuksia

Yksittäinen 40 watin hehkulamppu kuluttaisi vuorokaudessa 40 W * 24 h = 0,96 kWh, jos sitä pidettäisiin jatkuvasti päällä. Sanotaan, että vessan valaistus kuluttaa noin tuon verran. Kilowattitunti on kuitenkin hankala käsite verrata oikein mihinkään konkreettiseen. Kokeillaan muuttaa se euroiksi. Kun siis unohdin vessan valon päälle noin puoleksi päivää, se maksoi minulle 12 snt / kWh sähkön kokonaishinnalla noin 6 senttiä. Jos teen saman töppäyksen joka ainut päivä, kertyy vuodessa 365 * 6 snt = noin 22 euroa sanktiota. Jos sinulla on vuodessa 44 euroa ylimääräistä, voit polttaa valoa sen kummemmin miettimättä yötä päivää.

Mutta asennapa ledivalaistus! Se vähintään puolittaa käytettävän energiamäärän ja kestää lähteideni mukaan lähemmäs 6 vuotta yhtäjaksoista polttoa. Hienoa on tämä uusi tekniikka.

Ei tietenkään ole mitään järkeä maksaa yhtään senttiä ylimääräistä siitä, että valaisee tyhjää kämppää, kun itse on poissa. Mutta jos valot joskus palavat ylimääräisen tunnin turhaan, ei kannata hätääntyä. Luultavasti taloutesi perusta ei tästä murene.

Let it burn - vuodessa hintaa tulee tonni

No entäs jos heitetään täysin ranttaliksi? Unohdetaan yhteiskunnan odotukset energiatehokkuudesta ja annetaan sen hehkulampun palaa vapaasti joka huoneessa ympäri vuorokauden! Tämä voisi olla jonkinlaisen anti-Earth hour -tyyppisen ironisen anarkistilahkon tempaus.

Laskin nopeasti, että meidän kerrostalokaksiossa on yhteensä 25 lamppua, kun jääkaapin yksinäinen valo jätetään huomiotta. Sanotaan tämän ajatusleikin vuoksi, että ne kaikki olisivat 40 watin hehkulamppuja. Yhteisteho on siis 25 * 40 eli 1 000 wattia, 1 kW. Kokoluokka sattui osumaan mukavan pyöreäksi lukemaksi. Todellisuudessa osa on korvattu energiansäästölampuilla.

Hehkulamppujen soittaminen vuorokauden ympäri tekee siis 1 kW * 24 h =  24 kWh, ja 12 snt / kWh hinnalla kustannusta kertyy 2,88 euroa. Kuukaudessa laskua kertyy melkein yhdeksänkymppiä ja vuodessa menee tuhat euroa rikki!

Nyrkkisääntönä siis kilowatin kuorman päällä pitäminen jatkuvasti vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri maksaa noin tonnin. Vastaavasti yhden watin kuorman jatkuva käyttö maksaa euron vuodessa.

No entä jos kaikki suomalaiset eurohamsterit yhtäkkiä päättäisivät pistää ranttaliksi? Jos kaikissa asunnoissa käännettäisiin valaistus täysille - lopullisesti?

Jos kaikissa asunnoissa käännettäisiin valaistus täysille - lopullisesti?

Noh, Suomessa on karkeasti 2,5 miljoonaa asuttua asuntoa, joista valtaosa on joko yhden tai kahden hengen kerrostalo- tai omakotitaloja. Päästään siis tämän blogin kannalta tarpeeksi lähelle yleistystä, jos käytetään aiemmin todettua 1 kW lampputehoa kuvaamaan keskimääräistä kotia. 2 500 000 kpl * 1 kW / kpl  = 2,5 GW. Onko tuo paljon? Näyttää suurelta luvulta. Se on yhtä paljon tehoa kuin Suomen kaikki ydinvoimalat tuottavat tehoa yhteensä. (Onko se paljon?)

2,5 GW * 365 päivää * 24 tuntia = 21,9 TWh. Jos kaikki siis päättäisivät pitää vuoden verran huolta siitä, että maamme sähköyhtiöillä riittää tulovirtaa, tarkoittaisi se noin 20 TWh:n lisäystä nykyiseen noin 85 TWh:n sähkönkulutukseen. Sata menisi rikki. Rahaa palaisi. Muitakin seurauksia olisi.

Suomessa tulisi sähköpula, sillä meidän oma sähköntuotantokapasiteettimme ei riittäisi talven energiankulutukseen kaikken kylmimpinä huippukulutuksen hetkinä. Huomioon pitäisi ottaa se, että osa sähkölämmitteisten kotien lämmitysenergiasta tulisi hehkulampuista, mutta koska osa lampuista on mm komeroissa ja muuten lämmityksen kannalta huonosti sijoitettuina, ei lampuilla voisi suoraan korvata lämmitystä.

Valtakunnan laajuinen suurhäiriötilanne on mahdollinen

Tarkalleen sanottuna ei se teho riitä nytkään, vaan ruotsalaisia tarvitaan avuksi. Siirtoyhteydet naapurimaista tällä hetkellä riittäisivät juuri tuon 2,5 GW:n lisähuippukulutuksen kattamiseen myös paukkupakkasilla, mutta auta armias jos kaikki 2 500 000 aamiaspöytää alkaa paahtaa samaan aikaan leipää! Suuria teollisuuden kulutuskohteita, kuten terässulattamoja jouduttaisiin ajamaan alas.

Mikäli kaikki todella napsauttaisivat täsmällisesti yhtä aikaa leivänpaahtimet ja kaikki valot päälle, tästä luultavasti aiheutuisi niin suuri heilahdus sähköverkon tasapainossa, ettei varokeinoja ehdittäisi käyttää. Koko sähköverkko voitaisiin joutua ajamaan alas. Seuraisi kenties useita tunteja kestävä suurhäiriötilanne, jonka jälkeen sähköt voitaisiin palauttaa vähitellen koko maan alueelle. Onneksi mikään kansakunta ei ole näin täsmällinen, vaan valoja räpsitään ja leipää paahdetaan milloin sattuu, eikä yhtäkkistä virtapiikkiä pääse syntymään.

Valojen sammuttamisella tai sammuttamatta jättämisellä voi kuitenkin olla suurempia vaikutuksia yhteiskuntaan kuin alunperin voisi luulla. Silti WC:n valon jättäminen päälle kuluttaa työpäivän aikana vain 0,32 kWh, joka ei keskimääräisessä 30 kWh:n asumisen energiankulutuksessa merkitse juuri mitään.


 

25 kappaletta 40 watin hehkulamppuja kuluttaa tunnissa 1 kWh. Se maksaa Suomessa kuluttajalle noin 12 eurosenttiä. Silti ei ole hyvä idea jättää kaikkia valoja päälle koko vuodeksi, vaikka siihen olisi varaakin.

Piditkö tästä blogista? Sinua saattaa kiinnostaa myös aiempi oman kodin energiankäyttöön liittyvä teksti:
Paljonko on paljon energiaa? 


Lähteet:

Sähkön keskihinta kuluttaja-asiakkaille oli 20 000 kWh kuluttavalle kotitaloudelle on vuoden 2015 puolella ollut keskimäärin 12 snt/kWh. Sisältää verot ja kaiken muunkin.
https://www.energiavirasto.fi/sahkon-hintatilastot

Ledilamppujen käyttöikä ei lyhene sytyttämisten ja sammuttamisten myötä.
http://www.hameensanomat.fi/uutiset/

Tässä on käytetty LED-valojen elinikänä aikaa, jona ne pitävät vähintään 70% valotehostaan, joka on jälleenmyyjän ilmoituksen mukaan 50 000 tuntia.
LED-jälleenmyyjän kotisivut

Sähköturvallisuuden edistämiskeskus arvioi, että samaan valotehoon pääsee ledeillä 20-50% pienemmällä wattimäärällä verrattuna hehkulamppuun. Näin saman valotehon saat vähintään puolet pienemmällä energiankulutuksella.
http://www.stek.fi/

Tarina sähkön toimitusvarmuudesta ja siitä, kuinka teho riittää paukkupakkasilla. Sivulla 28 on kuva, joka selventää käytettävissä olevan tehon määrää.
https://www.energiavirasto.fi/documents/

Olen viitannut useasti tähän erinomaiseen selvitykseen: Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011. Erot sähkönkäytössä kerrostaloasujien, omakotitaloasujien sekä eri tyyppisten kuluttajien välillä ovat huomattavia.
https://www.tem.fi/files/35856/Kotitalouksien_sahkonkaytto_2011_raportti.pdf

Vattenfall tarjoaa käyttöön sähkölaitelaskurin, jolla voi arvioida sähkölaitteiden kulutusta.
http://applications.vattenfall.se/energycalculator/

Haluatko tuoreet tekstit suoraan sähköpostiisi?